Laatupalkinto 2010
Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi kansalaisopistoille laatupalkinnot Mikkelissä 20. tammikuuta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämät vuoden 2010 laatupalkinnot jaettiin kansalaisopistoille. Vuonna 2010 laatupalkinnon saivat Pieksämäen seudun aikuisopisto, Sisä-Savon kansalaisopisto ja Vasa arbetarinstitut. Lisäksi ministeriö myönsi kunniamaininnat Kiiminkijoen opistolle ja Koillismaan kansalaisopistojen verkostolle (Kuusamon kaupunki, Posion ja Taivalkosken kunnat). Kilpailun erityisteema oli yhteisöllisyyden kehittäminen, kumppanuudet ja palvelujen saatavuus. Laatupalkinnon suuruus on 20 000 euroa.
Laatupalkinnolla palkitaan opistoja pitkäjänteisestä ja aktiivisesta kehittämistyöstä sekä laadullisesti korkeatasoisista toiminnan tuloksista. Palkinnolla tuetaan ja edistetään kansalaisopistojen paikallista ja
alueellista tehtävää sekä yhteiskunnallista vaikuttavuutta omassa toimintaympäristössään.
Laatupalkintokilpailuun tuli kaikkiaan kymmenen hakemusta. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama arviointiryhmä suoritti arvioinnin ja teki esityksen laatupalkinnon ja kunniamaininnan saajista.
Laatupalkintoperustelut:
Pieksämäen seudun aikuisopisto
Pieksämäen seudun aikuisopiston toiminta-alueena on Pieksämäen kaupunki. Opistossa työskentelee 9 päätoimista henkilöä ja lisäksi noin 100 tuntiopettajaa. Kurssilaisia oli vuonna 2009 hieman alle 11 000, mikä on 20% alueen väestöstä.
Opiston vahvuus on sen toiminnan tasapainoisuus kaikilla arviointialueilla. Opiston johto on kyennyt luomaan opistoon hyvän työilmapiirin ja asiakkaita ajatellen opistosta vetovoimaisen opiskelupaikan. Opisto saa toiminnalleen runsaasti tukea myös ylläpitäjältään. Opistoa johdetaan määrätietoisesti opiston ja ylläpitäjän strategian mukaisesti. Opistolla on kolmeksi vuodeksi laadittu kehittämisohjelma, jota tarkistetaan kahdesti vuodessa. Opiston toiminta on joustavaa ja se tarttuu haasteisiin nopeasti.
Opistossa on laadittu sidosryhmäanalyysi, jonka kautta toimintaympäristön hahmottamista ja yhteistyökumppanuuksien hallintaa on voitu parantaa. Tuloksena on ollut yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettujen kurssien määrän nousu viime vuosina.
Opistolla on selkeitä näyttöjä kilpailun erityisteemasta yhteisöllisyyden kehittäminen, kumppanuudet ja palvelujen saatavuus. Koulutustarjonnan suunnittelussa on ollut innovatiivisia ratkaisuja ja sitä kautta on luotu yhteisöllisyyttä lisääviä toimintatapoja. Opisto on muun muassa vienyt koulutusta laitoksiin, jotka ovat vailla opintotoimintaa. Kumppaneiden tilaresurssien hyödyntäminen on mahdollistanut koulutuksen järjestämisen asiakkaiden luona. Vanhusten palvelutalossa järjestetty koulutuspalvelu on hyvä esimerkki yhteisöllisyyden ja palvelujen lisäämisestä. Samantyyppisiä ovat koulutuksen järjestäminen päivähoitohenkilöstölle päiväkodeissa, ns. kirjastoautopedagogiikka ja terveystiedottamiseen liittyvät terveystietotuvat, joissa kumppanina on terveystoimi. Opisto on järjestänyt kumppaneidensa kanssa koulutusta myös aliedustetuille ryhmille kuten mielenterveyskuntoutujille ja kehitysvammaisille.
Opiston asiakaslähtöinen toiminta ja halu ennakkoluulottomasti kehittää toimintaansa ajan hengen vaatimuksia vastaavasti, on johtanut muillekin
opistoille esimerkeiksi sopiviin innovaatioihin. Hienoja, vaikkakin yksinkertaisia keksintöjä ovat rauhallisesti etenevät kurssit samoin kuin “laulutaidottomille” tarkoitettu kuoro. Opiston valtakunnallisesti palkittu muistikoulumalli on ollut innovaatio, jonka monet muutkin opistot ovat ottaneet ohjelmaansa.
Palkinnon luovutti hallitusneuvos Marja-Riitta Pönkä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä.